Migreeni on kansantauti, jota sairastaa 10–15 prosenttia väestöstä. Yksittäinen migreenikohtaus voi heikentää ihmisen toimintakykyä moneksi päiväksi. Kroonistuessaan migreeni saattaa vaurioittaa elämänlaatua laajasti ja pysyvästi. Vaikka migreeni on sairautena yleisempi kuin diabetes tai astma, sen tunnistaminen voi olla vaikeaa niin potilaalle kuin häntä hoitavalle lääkärillekin.

Migreeni on kompleksinen vaiva, jonka monenkirjavat oireet syntyvät hermoston yliherkistymisen aiheuttamista muutoksista elimistössä. Hoito on Suomessa varsin puutteellista: hoitoa haetaan liian vähän, eivätkä lääkäritkään aina tunnista oireilua migreeniksi. Kun migreenidiagnoosi on tehty mutta lääkehoito ei auta, toimiva kokonaisuus kannattaa räätälöidä Botoxin ja elämäntapamuutosten perustalle.

Pidän migreeniä ennemminkin keskushermoston ominaisuutena kuin sairautena. Herkkä keskushermosto on virittynyt tunteille ja kokemuksille. Valitettavasti kääntöpuolena on herkkyys myös kivulle ja muille migreenin oireille.

Mitä migreeni on?

Migreeni on neurologinen, osin perinnöllinen sairaus. Sille on tyypillistä sykkivä, usein toispuoleinen päänsärky, jota fyysinen aktiivisuus pahentaa. Päänsärkyyn voi liittyä pahoinvointia ja oksenteluakin. Usein migreenikohtauksen aikana esiintyy valo-, ääni- ja hajuarkuutta.

Joskus päänsärkyä edeltää niin kutsuttu aura, jolloin näkökentässä näkyy välähdyksiä tai sahalaitakuvio. Esioireita voivat olla myös toispuoleinen puutuminen, halvausoireet tai puheen tuottamisen häiriö.

Migreenikohtaus kestää tavallisesti 4–72 tuntia.
​
Lue lisää migreenin oireista.

Migreeni voi oireilla kymmenin eri tavoin. Oireiden kirjavuuden vuoksi oikeaa diagnoosiakaan ei aina löydy – ainakaan kovin nopeasti. Potilas saattaa juosta monen erikoislääkärin pakeilla. Jokainen erikoislääkäri tutkii ja hoitaa omaan erikoistumisalaansa liittyviä oireita ja vaivoja. Kukaan lääkäreistä ei välttämättä näe kokonaiskuvaa: sitä, että lukuisien oireiden taustalta löytyy migreeni

Kohtauksittaisen migreenin kroonistuminen
Kohtauksittaisessa migreenissä kohtauksia voi ilmetä vain muutaman kerran elämässä tai jopa useita kertoja kuukaudessa. Kohtausten välillä päänsärkyä tai muita vaivoja ei tavallisesti ole ollenkaan.

Joka kymmenennellä kohtauksittainen migreeni kuitenkin pahenee ajan mittaan: kohtauksia ilmenee aina vain useammin, ja kohtausten välillä esiintyy myös taustapäänsärkyä.

Syitä siihen, miksi kohtauksittainen päänsärky kehittyy joillakin ihmisillä krooniseksi migreeniksi, ei tunneta täysin. Riskitekijöitä saattavat olla stressi, ylipaino, masennus ja muut krooniset kiputilat, esimerkiksi selkäkivut ja fibromyalgia.

Kroonisesta migreenistä on kyse, jos

• päänsärkyä on ollut vähintään 15 päivänä kuukaudessa kolmen viimeisen kuukauden aikana ja…
• …päänsärky on täyttänyt migreenin kriteerit vähintään kahdeksana päivänä kuukaudessa.

​Kroonista migreeniä sairastaa 1–2 prosenttia maailman väestöstä.

Botoxin toiminta

Botox sisältää vaikuttavana aineena botuliinitoksiini tyyppi A:ta. Se on proteiini, jonka arvellaan estävän ja vähentävän kipuun liittyvien aineiden vapautumista. Kun näitä kemiallisia aineita ei vapaudu, kipusignaali on heikko. Kipu vähenee ja migreenin oireet helpottuvat.

Botoxin tunnetuin vaikutus on sen kyky rentouttaa lihaksia. Tällä ominaisuudella ei kuitenkaan arvella olevan suurta merkitystä migreenin hoidossa.

Hoidon teho tulee esille hoitoa seuraavien vuorokausien kuluessa. Ensimmäisen kuukauden aikana tulokset kehittyvät ja paranevat, ja seuraavan kuukauden aikana teho on huipussaan. Yhden Botox-hoidon tulokset kestävät kolmisen kuukautta. Seurantakäynti onkin usein kolmen kuukauden kuluttua ensimmäisestä hoidosta. Säännölliset, toistuvat hoidot saattavat tuottaa kestäviä tuloksia.
​​
Kun ääreishermoston kipusignaali vaimenee, herkistynyt keskushermosto normalisoituu. Jos säännöllisiä Botox-hoitoja jatketaan parin vuoden ajan, aivot oppivat parhaassa tapauksessa uusille tavoille. Kohtaukset saattavat tällöin vähentyä ja heikentyä pitkäkestoisesti, Pasi kertoo muistuttaen samalla omahoidon merkityksestä:

Botox tai mikään muukaan lääkehoito ei ole taikasauva. Nuku hyvin, pidä stressi kontrollissa, tee mukavia asioita ja muista palautua. Syö hyvin, liiku sopivasti ja vältä yökukkumista. Nämä elämäntapavalinnat yhdistettyinä Botox-hoitoon vähentävät hyvin todennäköisesti migreenin oireita.

Ennen hoitoa

Ennen Botox-hoitoa lääkäri käy kanssasi tarkkaan läpi päänsärkyhistoriasi ja nykyisen tilanteesi. Antamiesi tietojen perusteella hän pystyy tekemään oikean diagnoosin.

Tässä vaiheessa käydään läpi myös vasta-aiheet. Jos olet raskaana tai imetät, botuliinihoitoa ei tehdä.
Botox-hoito sovitetaan yhteen muun migreenin hoitomuotojen kanssa. Joskus kipu- ja estolääkitysten annoksia pienennetään ennen botuliinihoitoa.
​
Yhdessä lääkärin kanssa arvioidaan myös elämäntapoja ja tehdään suunnitelmia mahdollisista elämäntapamuutoksista. Kiivastahtinen, stressaava elämä kiihdyttää herkistynyttä keskushermostoa, joka migreenipotilaalla käy jo valmiiksi ylikierroksilla.

HOIDON KULKU

1. Oikea diagnoosi löytyy huolellisen ja kiireettömän arvion myötä.
2. Migreenidiagnoosi tehdään oireiden pohjalta.
3. Lääkäri antaa Botox-pistokset standardin mukaan.
4. Pistoksia tehdään otsaan, takaraivoon, pään sivuille, niskaan ja hartioihin.
5. Hoidon kuluessa annetaan 38–39 pistosta.
6. Hoidon jälkeen voi palata normaaliin arkeen.