Erilaisista mesolangoista juuri väkälangat sopivat parhaiten kohottamaan ja raikastamaan ikääntyviä kasvoja. Minäkin päädyin kokeilemaan niitä hamsteripussien ja nasolabiaalipoimujen häivyttämiseen. Tässä kokemus nelikymppisen jojolaihduttajan väkälankahoidosta! - Sanna
MIKSI HAKEUDUIN VÄKÄLANKAHOITOON?
“Mikä Sannaa vaivaa?” “Onko huono päivä?”
Kun olin laihduttanut reilusti (taas kerran) ja vuosia alkoi olla mittarissa yli 40, havahduin äkkiä siihen, että ihmiset luulivat minun olevan kroonisesti pahalla tuulella. Miksi ihmeessä?
Totuus alkoi valjeta valokuvista. Peilin edessä skarppasin kyllä tiedostamattani ilmeen pirtsakaksi, mutta työpaikan koulutuspäiviltä otetuissa kuvissa näytän paheksuvan kaikkea ja kaikkia. Ja minulla sentään oli siellä kivaa!
Oli pakko myöntää itselleen, että maan vetovoima ja jojolaihduttaminen olivat tehneet tehtävänsä: naama oli valahtanut juuri siihen kriittiseen pisteeseen, jossa näytetään ikihappamalta.
Asialle täytyisi tehdä jotain. Alkoi vimmattu googlaaminen.
Kun olin laihduttanut reilusti (taas kerran) ja vuosia alkoi olla mittarissa yli 40, havahduin äkkiä siihen, että ihmiset luulivat minun olevan kroonisesti pahalla tuulella. Miksi ihmeessä?
Totuus alkoi valjeta valokuvista. Peilin edessä skarppasin kyllä tiedostamattani ilmeen pirtsakaksi, mutta työpaikan koulutuspäiviltä otetuissa kuvissa näytän paheksuvan kaikkea ja kaikkia. Ja minulla sentään oli siellä kivaa!
Oli pakko myöntää itselleen, että maan vetovoima ja jojolaihduttaminen olivat tehneet tehtävänsä: naama oli valahtanut juuri siihen kriittiseen pisteeseen, jossa näytetään ikihappamalta.
Asialle täytyisi tehdä jotain. Alkoi vimmattu googlaaminen.
LASER, ULTHERAPY, VÄKÄLANGAT… MITEN VALITA?
Tutkin esteettisiä toimenpiteitä kuukausia. Ällistyin siitä, miten moninaisilla laitteilla ja aineilla ikääntymistä vastaan taistellaan. Tirkistelin varovasti myös leikkauksia, mutta ne tuntuivat tässä vaiheessa turhan järeiltä keinoilta.
Päätin jättää pohtimisen ammattilaiselle. Olin kuullut hyvää Nordic Med Spasta, joten lähetin sinne ja muutamaan muuhun paikkaan mahdollisimman hirveät naamakuvat itsestäni. Konsultaatiopyynnössä kerroin budjetin ja kysyin, mitä kannattaisi tehdä.
Useimmat vastauksista olivat kirjavia. Monilla tuntui olevan ensisijaisena tavoitteena budjetin (2 500 e) käyttäminen kokonaan, eikä tiukkoihin jatkokysymyksiin haluttu vastata. Koko projekti alkoi epäilyttää – saisinko rahalle vastinetta?
Sitten saapui Nordic Med Span vastaus. Se viipyi viestiruuhkan vuoksi hetken, mutta tämän ymmärsi, kun näki, miten huolella kasvojani oli pohdittu.
Hoidoksi suositeltiin mesolankoja, tarkemmin ottaen väkälankoja, jotka sopivat juuri tällaisten ikämuutosten hoitoon. Mukana oli hinta-arvio – joka yllättäen veisikin vain noin kolmasosan budjetistani. Väkälankoja laitettaisiin 8–10, tarkka tarve selviäisi vastaanotolla.
Kun myös omituisiin jatkokysymyksiini vastattiin asiantuntevasti, valinta oli selvä. Menisin väkälankahoitoon Nordic Med Span, esteettisiin hoitoihin erikoistuneelle sairaanhoitajalle.
Päätin jättää pohtimisen ammattilaiselle. Olin kuullut hyvää Nordic Med Spasta, joten lähetin sinne ja muutamaan muuhun paikkaan mahdollisimman hirveät naamakuvat itsestäni. Konsultaatiopyynnössä kerroin budjetin ja kysyin, mitä kannattaisi tehdä.
Useimmat vastauksista olivat kirjavia. Monilla tuntui olevan ensisijaisena tavoitteena budjetin (2 500 e) käyttäminen kokonaan, eikä tiukkoihin jatkokysymyksiin haluttu vastata. Koko projekti alkoi epäilyttää – saisinko rahalle vastinetta?
Sitten saapui Nordic Med Span vastaus. Se viipyi viestiruuhkan vuoksi hetken, mutta tämän ymmärsi, kun näki, miten huolella kasvojani oli pohdittu.
Hoidoksi suositeltiin mesolankoja, tarkemmin ottaen väkälankoja, jotka sopivat juuri tällaisten ikämuutosten hoitoon. Mukana oli hinta-arvio – joka yllättäen veisikin vain noin kolmasosan budjetistani. Väkälankoja laitettaisiin 8–10, tarkka tarve selviäisi vastaanotolla.
Kun myös omituisiin jatkokysymyksiini vastattiin asiantuntevasti, valinta oli selvä. Menisin väkälankahoitoon Nordic Med Span, esteettisiin hoitoihin erikoistuneelle sairaanhoitajalle.
Nordic Med Spata olinkin kuullut hehkutettavan jopa Jodelissa, tuossa somekanavista ärtyisimmässä.
POHDINTAA ESTEETTISISTÄ HOIDOISTA
Esteettisten hoitojen suhteen olin täysi noviisi. Kosmetologillakin olin käynyt harvakseltaan, sillä herkkä ihoni ei oikein tykännyt kemiallisista hoidoista.
Punnitsin hoitoa, siihen johtaneita syitä ja mahdollisia seurauksia hartaasti. Ajatukset kimpoilivat filosofisista käytännöllisiin:
Erinäisiltä foorumeilta luin myös muiden ajatuksia aiheesta.
“Hymy on paras kaunistaja” totesi joku, joka vastusti hoitoja. Vaan entäpä jos minua ei hymyilytä? Pitäisikö silloin ylläpitää naamalla feikkihymyä 24/7? En halua!
Lopulta rohkaistuin jutustelemaan asiasta parin luottoystäväni kanssa. Yllättäen selvisi, että molemmat olivat kohdallaan myös pohtineet naamaa kohottavia hoitoja. Lopputulemaksi saimme, että täysijärkinen, aikuinen ihminen saa päättää ihan itse, mitä naamalleen omilla rahoillaan tekee.
Varasin ajan jopa vähän rehvakkaana: Minun naamani! Minun rahani! Saan itse päättää! Kehoani tai kasvojani eivät muut määräile!
Punnitsin hoitoa, siihen johtaneita syitä ja mahdollisia seurauksia hartaasti. Ajatukset kimpoilivat filosofisista käytännöllisiin:
- Ketä varten teen tämän?
- Olenko turhamainen?
- Mitä, jos kaikki menee pieleen?
- Onko tyhmää käyttää omaan ulkonäköön näin paljon rahaa?
- Olenko kohtuuttomien ulkonäkövaatimusten aivopesemä?
Erinäisiltä foorumeilta luin myös muiden ajatuksia aiheesta.
“Hymy on paras kaunistaja” totesi joku, joka vastusti hoitoja. Vaan entäpä jos minua ei hymyilytä? Pitäisikö silloin ylläpitää naamalla feikkihymyä 24/7? En halua!
Lopulta rohkaistuin jutustelemaan asiasta parin luottoystäväni kanssa. Yllättäen selvisi, että molemmat olivat kohdallaan myös pohtineet naamaa kohottavia hoitoja. Lopputulemaksi saimme, että täysijärkinen, aikuinen ihminen saa päättää ihan itse, mitä naamalleen omilla rahoillaan tekee.
Varasin ajan jopa vähän rehvakkaana: Minun naamani! Minun rahani! Saan itse päättää! Kehoani tai kasvojani eivät muut määräile!
SAAPUMINEN VÄKÄLANKOJEN ASENNUKSEEN
Rehvakkaasta ajanvaraamisesta huolimatta polvia tutisutti, kun saapastelin Nordic Med Span aulaan. Olo kuitenkin rentoutui saman tien, kun hymyilevä sairaanhoitaja otti minut vastaan: koin heti olevani terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla, luotettavissa käsissä.
Tilatkin kiiltelivät kliinisen puhtaina, eikä aseptiikka, jota biologina kyttäsin erityisen tarkasti, jättänyt pienintäkään sijaa epäilykselle.
Alkuun sairaanhoitaja ristikuulusteli minua hyväntuulisesti lääkityksistä ja sairauksista, tutki ihoani huolella ja kertoi senkin, ettei hoitoa tehdä lainkaan, jos sille löytyy vasta-aiheita. Niitä ei onneksi löytynyt!
Muutama pikkunäppyni saivat synninpäästön, sillä ne eivät sijainneet hoitoalueella.
Sitten oli minun vuoroni ristikuulustella. Pommitin hoitajaa mm. näillä kysymyksillä:
Koska budjetissa oli vielä pelivaraa, tivasin myös etukäteen, mitä muita hoitoja voisin seuraavaksi ottaa. Olin nimittäin jo täysin myyty sairaanhoitajan asiantuntemuksen äärellä.
Hän vastaili minulle rauhallisesti:
Muita hoitoja koskevaa kulutusintoani sairaanhoitaja jarrutteli hymyillen, mikä kasvatti luottamustani entisestään. Hän suositteli ensin katsomaan, minkälaisia tuloksia väkälankahoidolla saadaan ja miettimään mahdollisia seuraavia vaiheita vasta sitten.
Tilatkin kiiltelivät kliinisen puhtaina, eikä aseptiikka, jota biologina kyttäsin erityisen tarkasti, jättänyt pienintäkään sijaa epäilykselle.
Alkuun sairaanhoitaja ristikuulusteli minua hyväntuulisesti lääkityksistä ja sairauksista, tutki ihoani huolella ja kertoi senkin, ettei hoitoa tehdä lainkaan, jos sille löytyy vasta-aiheita. Niitä ei onneksi löytynyt!
Muutama pikkunäppyni saivat synninpäästön, sillä ne eivät sijainneet hoitoalueella.
Sitten oli minun vuoroni ristikuulustella. Pommitin hoitajaa mm. näillä kysymyksillä:
- Miten väkälankahoito voi mennä pieleen?
- Voivatko mesolangat näkyä ihon alta?
- Milloin naamaa voi näyttää muille?
Koska budjetissa oli vielä pelivaraa, tivasin myös etukäteen, mitä muita hoitoja voisin seuraavaksi ottaa. Olin nimittäin jo täysin myyty sairaanhoitajan asiantuntemuksen äärellä.
Hän vastaili minulle rauhallisesti:
- Komplikaatiot ovat todella harvinaisia, ja tarvittaessa lankahoito voidaan jopa purkaa.
- Langat eivät näy ihon alta, jos ne asennetaan oikein.
- Väkälankahoidon jälkeen naamaa voi vähän turvotella ja mustelmiakin saattaa ilmaantua, joten seuraavalle päivälle ei kannata kaavailla juhlia. Näyttäytyä voi kyllä.
Muita hoitoja koskevaa kulutusintoani sairaanhoitaja jarrutteli hymyillen, mikä kasvatti luottamustani entisestään. Hän suositteli ensin katsomaan, minkälaisia tuloksia väkälankahoidolla saadaan ja miettimään mahdollisia seuraavia vaiheita vasta sitten.
VÄKÄLANKOJEN ASENNUS
Väkälangat – yllättävän mukava kokemus
Kun esitiedot oli kerätty ja hoitajaa pommitettu kysymyksillä, oli aika aloittaa.
Ensin hoitaja puhdisti kasvoni. Sitten mallailimme peilin edessä lankojen linjoja, ja hän piirsi linjat paikalleen kynällä. Kasvojen oikea puoli havaittiin raskaammaksi, ja sairaanhoitaja arvioi, että siihen tarvitaan viisi väkälankaa. Vasemmalle puolelle ehkä riittäisi neljä.
Puudutus ja väkälankahoidon esivalmistelut
Piirtelyn jälkeen sairaanhoitaja komensi minut makuuasentoon hoitotuoliin ja aloitti työn puuduttamalla pistoskohdat. Puudutuspiikki nipisti suorastaan säälittävän vähän. Olin odottanut jotakin hammaslääkärin puudutukseen verrattavaa, joten melkein petyin.
Puudutusaineen vaikuttaessa hoitaja kertoi, että väkälangat viedään ihoon tylppäpäisellä kanyylilla. Kyselin huolestuneena, mistä hän tietää, missä mesolanka kulkee. Mitä, jos se menee liian syvälle tai liian lähelle pintaa?
Hoitaja kertoi tuntevansa tarkasti, miltä langan eteneminen ihossa tuntuu hänen sormiaan vasten. Pitkän harjaantumisen tuloksena hän tiesi täsmälleen, miltä erilaisten lankojen kuuluu ihon alla tuntua, kun ne ovat oikeassa syvyydessä. Rauhoituin.
Miltä hoito tuntuu?
Puudutuksen jälkeen hän teki ihoon reiän kanyylia varten. En tuntenut kuin minimaalisen nipistyksen, puudute oli selvästi tehnyt tehtävänsä.
Kanyylin eteneminen ihossa tuntui erikoiselta. Tunsin jonkinlaista painetta ja hetkittäin eräänlaista tylppää arkuuttakin, mutta se oli niin vaimeaa, etten kokenut tarvetta reagoida siihen mitenkään.
Tuntemus oli huomattavasti lievempi kuin esimerkiksi verisuonen kanyloimiseen liittyvä epämiellyttävä fiilis. Sairaanhoitajan kokeneista otteista tosin huomasi, että sitäkin hommaa on tullut tehtyä: entinen teho-osaston sairaanhoitaja käsitteli ihoa vakaalla kädellä, rauhallisen napakasti, ja jutteli samalla. Oli helppoa luottaa siihen, että kaikki menee juuri, kuten pitääkin.
Ainoa asia, josta hoidon aikana yllätyin, oli se, että asennusvaiheessa koin tuntemuksia myös jossain suun sisäpuolella. Kanyyli ei kulkenut lähelläkään suun limakalvoja, mutta varsinainen aistimus välittyi jännästi myös suuhun.
Kuvaillessani fiilistä hoitaja kertoi, että tämä kuuluun kohdallani asiaan, ja että tuntemus väistyy, kun kanyyli poistetaan. Näin kävikin.
Väkälankojen asennus alemmas leukalinjaan tuntui hieman voimakkaammin, mutta en kuvaisi sitäkään kivuksi – enemmänkin paineentunteeksi ja vähän kiusalliseksi tietoisuudeksi siitä, että jotakin kulkee ihossa.
Lopuksi sairaanhoitaja kiristi mesolangat ja varoitti, että se voi tuntua epämiellyttävältä. Odotin jälleen kipua (olen tottunut siihen, että lääkärien ja hoitajien “epämiellyttävä” tarkoittaa suomeksi tuskaa), mutta tunsin vain hänen sormien napakan painalluksen, en muuta.
Ensin hoitaja puhdisti kasvoni. Sitten mallailimme peilin edessä lankojen linjoja, ja hän piirsi linjat paikalleen kynällä. Kasvojen oikea puoli havaittiin raskaammaksi, ja sairaanhoitaja arvioi, että siihen tarvitaan viisi väkälankaa. Vasemmalle puolelle ehkä riittäisi neljä.
Puudutus ja väkälankahoidon esivalmistelut
Piirtelyn jälkeen sairaanhoitaja komensi minut makuuasentoon hoitotuoliin ja aloitti työn puuduttamalla pistoskohdat. Puudutuspiikki nipisti suorastaan säälittävän vähän. Olin odottanut jotakin hammaslääkärin puudutukseen verrattavaa, joten melkein petyin.
Puudutusaineen vaikuttaessa hoitaja kertoi, että väkälangat viedään ihoon tylppäpäisellä kanyylilla. Kyselin huolestuneena, mistä hän tietää, missä mesolanka kulkee. Mitä, jos se menee liian syvälle tai liian lähelle pintaa?
Hoitaja kertoi tuntevansa tarkasti, miltä langan eteneminen ihossa tuntuu hänen sormiaan vasten. Pitkän harjaantumisen tuloksena hän tiesi täsmälleen, miltä erilaisten lankojen kuuluu ihon alla tuntua, kun ne ovat oikeassa syvyydessä. Rauhoituin.
Miltä hoito tuntuu?
Puudutuksen jälkeen hän teki ihoon reiän kanyylia varten. En tuntenut kuin minimaalisen nipistyksen, puudute oli selvästi tehnyt tehtävänsä.
Kanyylin eteneminen ihossa tuntui erikoiselta. Tunsin jonkinlaista painetta ja hetkittäin eräänlaista tylppää arkuuttakin, mutta se oli niin vaimeaa, etten kokenut tarvetta reagoida siihen mitenkään.
Tuntemus oli huomattavasti lievempi kuin esimerkiksi verisuonen kanyloimiseen liittyvä epämiellyttävä fiilis. Sairaanhoitajan kokeneista otteista tosin huomasi, että sitäkin hommaa on tullut tehtyä: entinen teho-osaston sairaanhoitaja käsitteli ihoa vakaalla kädellä, rauhallisen napakasti, ja jutteli samalla. Oli helppoa luottaa siihen, että kaikki menee juuri, kuten pitääkin.
Ainoa asia, josta hoidon aikana yllätyin, oli se, että asennusvaiheessa koin tuntemuksia myös jossain suun sisäpuolella. Kanyyli ei kulkenut lähelläkään suun limakalvoja, mutta varsinainen aistimus välittyi jännästi myös suuhun.
Kuvaillessani fiilistä hoitaja kertoi, että tämä kuuluun kohdallani asiaan, ja että tuntemus väistyy, kun kanyyli poistetaan. Näin kävikin.
Väkälankojen asennus alemmas leukalinjaan tuntui hieman voimakkaammin, mutta en kuvaisi sitäkään kivuksi – enemmänkin paineentunteeksi ja vähän kiusalliseksi tietoisuudeksi siitä, että jotakin kulkee ihossa.
Lopuksi sairaanhoitaja kiristi mesolangat ja varoitti, että se voi tuntua epämiellyttävältä. Odotin jälleen kipua (olen tottunut siihen, että lääkärien ja hoitajien “epämiellyttävä” tarkoittaa suomeksi tuskaa), mutta tunsin vain hänen sormien napakan painalluksen, en muuta.
VÄKÄLANGAT
Välittömät tulokset
Kun väkälangat oli asennettu oikealle puolelle, sain nousta istumaan ja vertailla hoidettua ja hoitamatonta puolta toisiinsa. Hoidetun puolen hamsteripussille ja suupielelle oli selvästi tapahtunut jotain: puoliero oli huomattava. Innostuin: nyt äkkiä toinenkin puoli kuosiin, en malta odottaa!
Vasemmalle puolelle laitettiin ensin neljä lankaa, ja sitten taas noustiin istumaan tarkastelua varten. Tarkan mallailun jälkeen sairaanhoitaja päätti laittaa myös vasemmalle vielä yhden langan.
Tässä vaiheessa lankojen päät kurkkasivat vielä ulos ujutuskohdista, ja jos olisin halunnut, niitä olisi voinut kiristää lisää. Olin kuitenkin tyytyväinen lopputulokseen: luonnollista tulosta lähdettiin hakemaan ja sellainen saatiin. Lisäksi tiesin jo ennalta, että lankojen kannatteleva vaikutus kehittyy pari kuukautta hoidon jälkeen.
Seuraavaksi lankojen hännät katkaistiin, niiden päät vedettiin ihon sisään ja hoitaja peitti sisäänmenokolot huomaamattomilla ihoteipeillä. Valmista tuli!
Hoidon jälkeen naama punoitti ja tuntui hiukan kankealta, mutta puhuminen sujui aivan normaalisti. Kukaan ulkopuolinen ei varmasti olisi huomannut kasvoistani, että niiden ihon alla on juuri käyty.
Minäpä huomasin! En olisi malttanut lähteä vastaanoton peilin äärestä. Palasin vielä ovelta takaisin kurkistamaan raikastunutta naamaani.
Kaikki näytti juuri siltä, miltä halusinkin: ikään kuin nuorentavan filtterin läpi esitetyltä minulta.
Nasolabiaalipoimut ja suupielten mutkat olivat toki yhä näkyvissä (niistä en pääse kuin kirurgialla, enkä muuta odottanutkaan), mutta selvästi lievempinä, ja leukalinjan ryhti oli palautunut jonnekin vuosien takaiseen tilanteeseen. Hykertelin tyytyväisenä, maksoin itseni ulos ja kiirehdin kotiin ihailemaan naamaa.
Vasemmalle puolelle laitettiin ensin neljä lankaa, ja sitten taas noustiin istumaan tarkastelua varten. Tarkan mallailun jälkeen sairaanhoitaja päätti laittaa myös vasemmalle vielä yhden langan.
Tässä vaiheessa lankojen päät kurkkasivat vielä ulos ujutuskohdista, ja jos olisin halunnut, niitä olisi voinut kiristää lisää. Olin kuitenkin tyytyväinen lopputulokseen: luonnollista tulosta lähdettiin hakemaan ja sellainen saatiin. Lisäksi tiesin jo ennalta, että lankojen kannatteleva vaikutus kehittyy pari kuukautta hoidon jälkeen.
Seuraavaksi lankojen hännät katkaistiin, niiden päät vedettiin ihon sisään ja hoitaja peitti sisäänmenokolot huomaamattomilla ihoteipeillä. Valmista tuli!
Hoidon jälkeen naama punoitti ja tuntui hiukan kankealta, mutta puhuminen sujui aivan normaalisti. Kukaan ulkopuolinen ei varmasti olisi huomannut kasvoistani, että niiden ihon alla on juuri käyty.
Minäpä huomasin! En olisi malttanut lähteä vastaanoton peilin äärestä. Palasin vielä ovelta takaisin kurkistamaan raikastunutta naamaani.
Kaikki näytti juuri siltä, miltä halusinkin: ikään kuin nuorentavan filtterin läpi esitetyltä minulta.
Nasolabiaalipoimut ja suupielten mutkat olivat toki yhä näkyvissä (niistä en pääse kuin kirurgialla, enkä muuta odottanutkaan), mutta selvästi lievempinä, ja leukalinjan ryhti oli palautunut jonnekin vuosien takaiseen tilanteeseen. Hykertelin tyytyväisenä, maksoin itseni ulos ja kiirehdin kotiin ihailemaan naamaa.
YÖ JA SEURAAVA AAMU
Olin varautunut kipuun ja turvotukseen illan mittaan, mutta nähtävästi kuuluin niihin yksilöihin – ja hoitaja niihin sairaanhoitajiin – joilla väkälankahommat osuvat kohdalleen.
Lievää jomottelua naamassa tuntui, ja päädyin varmuudeksi nappaamaan illalla Panadolin. Luultavasti ihan turhaan.
Yön vietin selälläni sikeästi nukkuen. Unisovellukseni mukaan 7,5 h unistani syvää unta oli 87 %, joten selvästikään jännittävä päivä tai kasvojen tuntemukset eivät olleet unta häirinneet.
Aamulla kasvot olivat hiukan turvoksissa, mutta vain niukasti, lähinnä leukalinjan alla näkyi pientä pullotusta. Olisin aivan hyvin voinut näyttäytyä naaman kanssa töissä.
Yön vietin selälläni sikeästi nukkuen. Unisovellukseni mukaan 7,5 h unistani syvää unta oli 87 %, joten selvästikään jännittävä päivä tai kasvojen tuntemukset eivät olleet unta häirinneet.
Aamulla kasvot olivat hiukan turvoksissa, mutta vain niukasti, lähinnä leukalinjan alla näkyi pientä pullotusta. Olisin aivan hyvin voinut näyttäytyä naaman kanssa töissä.
VÄKÄLANGAT – KANNATTIKO?
Oma kokemus
Tätä kirjoittaessani hoidosta on kulunut vasta muutama päivä, ja palan halusta nähdä, minkälaiseksi tulokset vielä muodostuvat. Otan tähän juttuun vielä valokuvia, kun väkälankojen kasvattama kollageenintuotanto on tehnyt taikojaan pari kuukautta.
Tähän mennessä kokemus väkälangoista on yksinomaan myönteinen. Naama näyttää freesiltä ja tuntuu omalta, kipuja ei ole.
Meikatessa hykerryttää erityisesti: tuntuu, että poskipuna ja varjostukset osuvat paljon imartelevammin kohdalleen kuin aikaisemmin.
Suosittelen hoitoa lämpimästi kaikille meille jojolaihdutuksen tai varhaiskeski-iän valahduttamille. Yhtä lämpimästi suosittelen kääntymään hoidon kanssa kokeneen ammattilaisen puoleen!
Tähän mennessä kokemus väkälangoista on yksinomaan myönteinen. Naama näyttää freesiltä ja tuntuu omalta, kipuja ei ole.
Meikatessa hykerryttää erityisesti: tuntuu, että poskipuna ja varjostukset osuvat paljon imartelevammin kohdalleen kuin aikaisemmin.
Suosittelen hoitoa lämpimästi kaikille meille jojolaihdutuksen tai varhaiskeski-iän valahduttamille. Yhtä lämpimästi suosittelen kääntymään hoidon kanssa kokeneen ammattilaisen puoleen!